Mantsan pääsykoe on muutaman viikon päästä perjantaina, ja materiaaleina on lukion oppimäärä ja Worldwatch-instituutin raportti Maailman tila 2013. Lukion kirjat on jo tullut luettua läpi pari kertaa, mutta koska näin tapahtui viimeksi alkusyksystä, kertaus ei olisi pahitteeksi. Varsinainen pääsykoeopus puolestaan sisältää kestävää kehitystä, energiakriisin ratkaisuja, ruokahuollon parantamista, ympäristöliikkeen kehittämistä, maapallon kantokyvyn riskirajat, kulutusasiaa, kestävää taloutta ja paljon muuta.
Ajatuksia on herännyt. Paljon. Miten helppo täällä Suomessa onkaan irtautua siitä, mitä arkielämä ja todellisuus ovat muualla. Kirja osuu oikeaan siinä, että vaikeinta on saada ihmismassat mukaan muutokseen - saavutetusta elintasosta on vaikea luopua, vaikka tietää seuraukset ja vaurauden jakautumisen epäoikeudenmukaisuuden. Kukaan ei halua tehdä vaikeita ja radikaaleja toimenpiteitä, joita ympäristöongelmat vaativat. Kirjoitan tästä teemasta myöhemmin lisää!
Lukutekniikkani: Lue kappale, alleviivaa samalla, tee muistiinpanot. On kyllä niin paljon asiaa, että epäilen suuresti aivojeni prosessointikykyä. Lisäksi vielä ne lukiokurssien kirjat, jotka saavat mennä melkolailla kertauksena, aika ja jaksaminen ei riitä enempään.
Ruotsin pääsykokeeseen on vain yksi opus (Johdatus kielitieteeseen) ja pääsykoe on vasta valmistujaisten jälkeen. Se on mielenkiintoista, tosin sisältää paljon nippelitietoa, termistöä ja fonetiikan *oksennus*. Lukeminen tuntuu välillä haasteelliselta, juurikin käsitteiden ja kokonaisuuden hahmottamisen takia. Pääsykoe on ymmärtääkseni monivalintaa, mikä ei automaattisesti ole avoimia kysymyksiä helpompaa, mutta ainakaan ei itse tarvitse tuottaa kielitieteellistä tekstiä!
Kielitieteen koe on yhteinen kaikille kieltenopintoihin pyrkiville, lisäksi on tietty kielikohtaiset kokeet. Olen lukenut ensimmäisen Nälkäpelin på svenska, aloittanut toista ja kirjoittanut muutaman yo-aineen. Lähiviikkoina pitää aktivoitua ja hyödyntää enemmän kirjaston tarjontaa. Ei huvita lukea ruotsiksi mitään Iltalehti-tyyppistä, mutta pitkiä asiatekstejä on tosi puuduttavaa tihrustaa koneen ruudulta.
Opiskelutahti on ollut aika verkkainen. Ei jaksaisi lukea enää mitään, mikä pitää jollain lailla tenttiä. En aio silti stressata liikaa. Teen parhaani, jos en pääse sisään, niin kokeilen ensi vuonna uudestaan. Täytyy tunnustaa, että vuoden hengähdystauko opiskelusta kuulostaa ihanalta. Tiedän, että haluan korkeakoulututkinnon joka tapauksessa, eli ei ole pelkoa että jättäisin lopullisesti yliopisto/amk-pyrkimykset.
Ja mitä nyt olen kavereiden kanssa jutellut, taitaa olla monella muullakin uupumusta. Luotan siihen, että vain pieni prosentti oikeasti valmistautuu todella hyvin ;D
Tsemppiä lukemiseen! I feel your pain.. :D
VastaaPoista