Lupasin postata jo
eilen, mutta yllättävien ongelmien seurauksena työpäivä venähti
ja olin kotona vasta puolenyön aikaan. Siinä vaiheessa en jaksanut
enää alkaa kirjoittaa.
Tässä tuoreimmat
jutut minun niin huisan jännittävästä elämästäni!
Hankin viimein uuden
luurin, Sonyn Xperia Z2! Valintakriteereistä tärkein yksittäinen
oli kamera, joka on kyllä mainio, paljon parempi kuin HTC:ssa.
Halusin puhelimen, joka ei ole Samsung tai Apple, koska tahdoin
jotain vähän poikkeavaa. Halusin myös oikeasti hyvien älyluurien
luokkaan kuuluvan laitteen. Laatu maksaa, mutta toimiva puhelin
auttaa pitämään mielenterveyden kasassa ja helpottaa arjen
sujumista. Kaikkia toimintoja en vielä osaa, esim. kameraa en ole
edes testaillut vielä kunnolla. Ainut asia, jonka kanssa on tullut
ongelmia, on äänenvoimakkuus. HTC:ssa riitti, että volyymi oli
kakkostasolla. Tämän kanssa saa pitää melkein täysillä, jotta
viestiääni kuuluisi riittävän kovaa. Soittoääni kuuluu sitten
vähän liiankin kovaa. Herätysääni saa myös aina olla täysillä,
ensimmäisenä aamuna se nimittäin oli hiljaisemmalla ja nukuin
pommiin.
Olen myös
pikkuhiljaa työstänyt Etelä-Amerikan reissua. Lentojakaan ei ole
vielä varattu, mutta ostin uudet kengät, joiden odotan kestävän
reissun ja pitävän jalkani ehjinä. Pakkauslista on yllättävän
vaikea. Kolme naista jakaa toilettilaukun sisällön helposti, esim.
yksi shampoo ja yksi hoitoaine riittää, mutta vaatteiden kanssa
olen pulassa. Miten pakata monelle viikolle ja moneen eri
tarkoitukseen? Pitää olla jotain siistimpää, mutta myös jotain
millä voi rämpiä luontokohteissa. Kaikkien vaatteiden pitäisi
olla mahdollisimman mukavia päällä. Päivisin on helposti ylikin
+20ºC,
mutta illalla huomattavasti viileämpää. Onneksi matkaseuralaiseni
ovat kokeneita pallontallaajia, pakkaaminen on nimittäin ollut aina
vaikeahkoa minulle. En halua ottaa mukaan liikaa tavaraa, mutta en
myöskään jäädä kokonaan ”kaiken voi ostaa paikanpäältä”
varaan.
Tähän vaan tutustumaan tarkemmin... Lähde
Reissussa
jännittävintä ja samalla vähän hermostuttavaa on se, että en
ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella. Euroopassa monet kaupungit
ja maat ovat minusta ainakin loppupeleissä hyvin samanlaisia
tietyllä tapaa ja on jonkinlainen standardipohja. Kun matkustan
Euroopassa, tiedän suunnilleen mitä odottaa. Etelä-Amerikka on
varmasti monella tapaa täysin erilainen ja kaveripiirissäkään ei
ole juurikaan ihmisiä, jotka olisivat käyneet siellä. Lisäksi
pelkään kuollakseni paikallista pieneläimistöä. Ehkä
mahdolliset kohtaamiset niiden kanssa ovat kuin terapiaa, ja kotona
en olekaan enää moksiskaan lukeista ja muista hämiksistä? Olen
myös hyvin hermostunut kielitaidostani. Lähes täsmälleen 6kk
sitten osasin englannin, ruotsin ja espanjan kieliopit erittäin
hyvin ja tunsin poikkeuksen poikkeukset ja sanavarasto oli laaja. Sen
jälkeen varsinkaan espanjaa ei ole tullut vastaan oikeastaan
missään. Pitää kertailla lukion kirjoja ennen lähtöä!
Hermostus
kuuluu kai osaksi matkakuumetta. Vaikea tajuta, että marraskuu
lähestyy niin kovaa vauhtia! Seuraavana to do -listalla on
rokotusasioiden selvittäminen.
Ja
mitä kristallipallossa näkyy tulevaisuuden kannalta vähän
arkisimmissa sfääreissä?
-
Lokakuussa teen paljon
töitä, olen erikseen pyytänyt niin paljon kuin mahdollista.
-
Tänä viikonloppuna matkaan sellaiset
40-50km kaakkoon (..?) eli Espooseen, aiotaan tehdä jotain jänskää
kun on kolmas vuosipäivä :) Joskus mietin, että kuka noita
seurustelun vuosipäiviä oikeesti laskee (ilmeisesti kuitenkin aika
moni), mutta onhan se kiva syy tehdä jotain vähän erikoisempaa!
Pakko jakaa myös viimeisin kommellukseni!
Viime viikonloppuna laitoin kuoharin ja yhden Breezerin pakastimeen jäähtymään. Väsy iski, ja nukahdin vahingossa, en käynyt edes hampaita pesemässä, kun vaan simahdin paikoilleni. Aamulla tajuntaan herätessä että se kuohari on edelleen pakkasessa. Juoksin paniikissa alakertaan. Kumpikaan pulloista ei ollut räjähtänyt, mutta Breezeriä oli valunut jonkin verran korkin petettyä. Kuohari sen sijaan voi loistavasti!