#vainsuomijutut

Asioista ei puhuta. Asiakaspalvelussa saa nopeasti kenkää, jos sanoo ääneen kaiken mikä ärsyttää, mutta suomalaisille on edelleen valitettavan usein vaikeaa argumentoida rakentavasti ja ottaa vastaan asiallista palautetta. Tai ihan vaan kertoa, että nyt häiritsee. Suomalaiset on just niitä, jotka eivät kehtaa huomauttaa ravintolassa virheestä, mutta sitten jupistaan hiljaa itsekseen ja kotona kirjoitetaan nettiin miten paska paikka oli.

Asioista puhutaan humalassa. Tunnustan syyllistyväni tähän itsekin... Just tänään aamulla selasin eilisillan viestejä puhelimesta, enkä oikein tiennyt että itkenkö vai nauranko kun kuuntelin kavereille lähetettyjä ääniviestejä. Onhan se aika surkuhupaisaa, jos koko väestöä yhdistävä tekijä on alkoholi. Bileissä, joissa on paljon tuntemattomia ihmisiä, ei tule kuuloonkaan esitellä itseään alkuillasta vielä selvänä. Sen sijaan viinipullon jälkeen kuka tahansa on paras kaverisi. Mitä sosiaalisimmissa kulttuureissa tehdään kännissä? Jos keskustelu yms. on itsestään selvää ilmankin alkoholia, niillä ihmisillä ei ole mitään ”saavutettavaa”, ei mitään mitä varten tarvitsee rohkaisuryyppyä.

Kaiken uuden vierastaminen. Okei, suurin osa omasta tuttavapiiristäni ei harrasta tätä, mutta tiedän paljon ihmisiä, joilla on ongelmia uusien asioiden kanssa. Ja tiedän, että niitä on paljon lisää! Siis vastustetaan kaikkea uutta maan ja taivaan väliltä. Ruokia, ihmisryhmiä, keksintöjä, tutkimustuloksia jne. Tietenkään kaikkeen ei tarvitse lähteä mukaan ja makunsa kullakin, mutta sellainen ”ruoka ei ole ruokaa ilman lihaa” –tyylinen jääräpäisyys asioita kohtaan on ihan käsittämätöntä! :D Ei kyllä mikään ihme, että Suomessa ei luoda uutta samaan tahtiin muun maailman kanssa. Ilmapiiri on tosi lyttäävä, jos vertaa esimerkiksi Pohjois-Amerikkalaiseen ajattelutapaan.

Huono kansallinen itsetunto. Suomi on pieni maa. Pienestä maasta ei tule niin paljon kansainvälisiä menestystarinoita, mikä on aivan luonnollista. Mutta meidän Suomi-itsetunto on niin huono! Oon joskus itsekin huomannut ulkomailla hostellissa sanovani muille reissaajille, että ei Suomeen kannata tulla. Läpällä tai ei, niin mitä hittoa? Samoin urheilu ja kaikki mahdollinen kääntyy aina niin, että Suomi on paska, aivan perseestä ja ei täällä mitään osata. Että hiton Ruotsi kun tekee kaiken aina paremmin. Joo, urheilussa on ehkä kyse suurista tunteista, mutta yleisesti oman maan hyvien puolien näkeminen tuntuu olevan kiven alla.

Sauna. Mahdotonta käsittää, miten näin ujo ja epävarma kansakunta voi silti rakastaa saunomista.

Hiljaisuus. Ja että se on niin helposti saavutettavissa. En pitkään aikaan kiinnittänyt asiaan mitään huomiota, mutta kun alkoi useammin matkustella, niin todella huomasi, miten harvinaislaatuista suomalainen vaivaton hiljaisuus on. Se on tietyllä tapaa tosi hassua. Yksi niistä asioista, joita tulee ikävä ulkomailla. Jos olisi kasvanut muualla, ei sitä osaisi varmaan kaivata samalla tapaa. Ja joka paikassa ei todellakaan ole mahdollista päästä oikeasti luontoon ja hiljaisuuteen niin nopeasti ja vaivattomasti kuin täällä.

Talvisota. Kaiken, siis ihan kaiken voi aina ja missä vaan kuitata talvisodalla. Hyvä että löytyy meiltäkin jotain ylpeydenaihetta! J Mutta se on hauskaa, miten moneen asiaan voikaan todeta ”isoisä ei taistellut talvisodassa siksi että…”.

Hienot hetket muistetaan pitkään. Jos Suomessa tapahtuu jotain kansainvälisesti isoa, se muistetaan pitkään #suomimainittu #torillatavataan #mm95

Pari sanaa matkailusta

Matkustaminen on...

se kipristely vatsassa, kun lentokone nousee ja tiedät pääseväsi kauas arjesta.

se fiilis, kun astut ulos lentokentältä todetaksesi, että onpa täällä erilainen ilmasto kuin kotona.

se hetki, kun onnistut ensimmäisen kerran sanomaan tarjoilijalle ”kiitos” paikallisella kielellä.

se riemu, kun sisäinen maantieteilijäsi hihkuu nähdessään vesistöjä, maisemia ja kasveja, joista on ennen kuullut vain kirjoista ja kartastoista.

se hämmennys, kun kuvittelit muuntaneesi päässäsi paikallisen valuutan oikein euroiksi ja summa on kuitenkin jotain aivan muuta.

se ylpeys, kun voitat ujoutesi ja olet paljon sosiaalisempi kuin ikinä Suomessa. Ja nautit siitä!

se tunne, kun sanot suomeksi jotain kovaan ääneen julkisella paikalla ja muistat, että juuri se sanomasi sana tarkoittaa jotain törkeää paikallisella kielellä.

se ahaa-elämys, kun yhdistät jotain äsken museossa oppimaasi koulussa opittuun.

se ilo, kun olet parhaassa matkaseurassa ja selviätte varmasti mistä tahansa käänteestä!

se hetki, kun tajuat miten mahtavaa on olla elossa juuri sillä hetkellä siinä paikassa.

Matkustaminen on myös…

se häpeä, kun tiputat thaimaalaisessa junassa Breezerin rinkastasi pääsi kautta lattialle. Siinä oli sirpaleet ja juoma pitkin junaa, kyllä hävetti.

se kauhun hetki, kun bongaat ison hämähäkin.

se tylsyys, kun odotat jatkolentoa kentällä seitsemän tuntia.

se lievä paniikki, kun et tajua mitään paikallisista junista ja nouset väärällä asemalla pois.

se jokailtainen hups, kun päiväbudjetti ylittyi taas.

se nolostus, kun puristat ravintolassa sitruunaviipaletta annoksellesi ja mehu lentää ikkunaan eikä salaattiisi.

se hämmennys, kun unohdat silmälasisi edelliseen kaupunkiin.

se epätoivo, kun ruokalistalla mikään ei kuulosta hyvältä, vaikka ihan tosissaan lupasit itsellesi olla nirsoilematta tällä kertaa.

se kärsimättömyys, kun odotat paahteessa tunnin päästäksesi johonkin nähtävyyteen.

se nolostus, kun marssit kirkkoon kamerakädessä niin turistina ja huomaat, että siellä on sunnuntaimessu käynnissä.

se epäuskon tunne, kun norsu aivastaa ja räkä lentää suoraan silmääsi.